paiva3

Päivä 3: La Masia

Kolmas päivä valkeni sateisena ja kylmänä. Ilma ei ollut paras mahdollinen FC Barcelonan akatemiaan tutustumiseen lämpötilan madellessa alle kymmenessä. Epäilen ettei akatemia olisi kuitenkaan treenejään suostunut siirtämään, joten vamos kohti Barcaa.

Saapuessamme La Masiaan saimme ensimmäiset merkit tulevasta El clasicosta. Kaikki portit olivat kiinni, ja pörräsimme ympäri suurta harjoituskompleksia etsien sisäänkäyntiä. Vihdoin löydettyämme avoinna olevan portin pääsimme ihastelemaan maailman ehkä parasta jalkapallon harjoituskeskusta. Ja olihan se: täysimittaisia priimakuntoisia ruohokenttiä oli harjoituskeskuksessa 5, 4 muuta kenttää olivat top of the art- viimeisimmän generaation nurmi-tekonurmi-yhdistelmää.

Pääsimme aamulla seuraamaan Barcelonan B-joukkueen palauttavaa harjoitusta. Huippuammattilaisjoukkueiden pelaajien/taustojen suhde on aika huikea, 22 pelaajan harjoitusrinkiä oli ohjaamassa 11 taustahenkilöä. Joukkueella oli ollut vasta sarjapeli, joten kyseessä oli palauttava harjoitus.

Alkulämmittelyhippasuiden jälkeen vartti rondoa, vartti syöttödrilliä kolmella kehittelyllä, tämän jälkeen vartti maalintekoharjoituksia laitojen korkeista keskityksistä 2vs1 (+ etualueen puolipassiivinen puolustaja). Maalintekoharjoituksen aikana ottelussa pelannut yksitoista lähti tekemään noin puoli tuntia kestävää verryttelyä, joka toteutettiin yksinkertaisesti erittäin hitaana hölkkänä ympäri harjoitusaluetta.

Treeniä jatkettiin vielä yksinkertaisella laukomisharjoituksella muutamalla variaatiolla, ja huipentui paikaltaan suoritettuihin laukaisuihin. Mitään viisastenkiveä todellakaan Barca B:n treenistä ei löydetty, mutta mitään ihmeellisempiä ei harjoitukselta sen teeman kuultuamme odotettukaan. Iso kiitos kakkosvalmentaja Felip Ortizille kutsusta harjoituksia seuraamaan.

Treenien jälkeen oli vuorossa päivän ylivoimaisesti tylsin osuus, ajan tappaminen illan junnutreenejä odottaessamme. Suoriuduimme tehtävästä oppaamme Carlos Gonzalez Balon johdolla kuitenkin mainiosti! Lyhyt tutustumiskierros Barcelonan keskustaan oli ihan virkistävä pätkä jalkapallon täyttämässä päivässämme. La Rambla tuli nähtyä, ja ihan ok lounas vetäistyä. Lämmin kiitos myös Carlokselle matkan tekemisestä mahdolliseksi!

Illalla olikin sitten luvassa härdelliä suuren maailman malliin. Jostakin syystä paikalliset vaahtosivat isosti lauantaina pelattavasta höntsästä FC Barcelona – Real Madrid, joten hommahan meni näin:

Señor Ortiz oli ystävällisesti ilmoittanut, että Ajax Sarkkirannan valmentajat tulisivat illalla alueelle seuraamaan lasten treenejä kello 18:30. Portilla saimme mukaamme henkilökohtaisen turvamiehen, joka saattoi seurueemme parinsadan metrin päähän La Masian harjoituskeskuksen keskelle, josta saimme kävellä käytävää pitkin ihan yksin sadan metrin matkan seuraavan turvamiehen luokse, joka opasti meidät puoleksi tunniksi kahvilaan istumaan. Emme saaneet poistua kahvilan alueelta, koska Barcelonan A-joukkue oli saapunut keskukseen otteluun valmistavaan harjoitukseen. Huvittavinta oli, että kahvilassa kahvin tarjoaminen posliiniastioista oli kiellettyä A-joukkueen treenien aikaan. Saimme Cafe con lechemme pahvimukeista…Lähellekään harjoitusta ei päästetty ketään, turvamiehiä oli joka paikassa, ja radiopuhelimet lauloivat. ”Los entrenadores del Ajax” oli ryhmämme kutsumanimi kuumissa radiokeskusteluissa.

La Masia.
La Masia.

Puoli tuntia odoteltuamme pääsimme vihdoin seuraamaan junnujen harjoittelua La Masiassa. Kyseessä olivat siis maailman parhaimman akatemian ikäluokkien treenien seuraaminen, joten odotukset olivat korkealla. Valitettavasti emme päässeet seuraamaan 04-ikäluokan treenejä, harjoittelemassa olivat ainoastaan hieman vanhemmat ja nuoremmat ikäluokat. Keskityimme pienemmän pelimuodon ikäluokkien treeneihin, joten huomiomme saivat ikäluokat -06 ja -07.

Ja olivathan ne kohtuullisen kypsiä pelimiehiä ikäisikseen. Olisi mukavaa kertoa taikatemppuja siitä, miten yltiöpäisen positiivisen asenteen omaavat huippuvalmentajat samettisella äänellään kuiskailisivat motivoituneille pikkuihmisille ohjeita aivan eri tason harjoituksiin kuin mitä Suomessa vedetään…mutta kun ei. Palaute 9-10-vuotiaille lapsille oli parhaimmillaan erittäin tylyä, suorastaan huutamista. Harjoitteet olivat hyvinkin yksinkertaisia peruspelejä, joissa harjoiteltiin pelin aivan perusasioita (1. kosketus, 1vs1-tilanteen ratkaisemista 2vs1-tilanteeksi muuttamalla, laukomista, peliasentoa, ratkaisuja 5vs5+1-peleissä etc. Olipa mukana yksi junnu joka tuntui loukkaantuvan jokaisessa tilanteessa, jääden kiukuttelemaan jokaisen hävityn 1vs1-tilanteen jälkeen maassa kierien.

Johtopäätös? Ei La Masiassa tehdä mitään taikatemppuja. Yksinkertaisia harjoitteita hyvällä tempolla, lapsille pelin perusasioita opettaen. Virheet karsittiin pois hyvinkin rankalla kädellä, jopa ihan peliasentoja käsin korjaamalla. Peliä monessa muodossa oli paljon, mutta mitään ylenpalttista keskittymistä esimerkiksi havainnointiin tai pelaajien itsensä aktivoimiseen kyselyjen tai muiden kautta ei tarvittu. Pelkkää jalkapalloa, hyviä ensimmäisiä kosketuksia, hyviä syöttöjä, hyviä etäisyyksiä vastustajaan ilman palloa ja pallon kanssa, laukomista kun oli laukomisen aika, ja syöttämistä kun oli syöttämisen aika.

Jos nyt oikeasti jotakin tuliaisia kotisuomeen treenien seuraamisesta jäi, niin olkoon ne nämä: 1) älä pelkää opettaa lapsille jalkapalloa kertoen ihan niitä oikeita ratkaisumalleja, 2) pelaa paljon, älä katkaise peliä turhan takia, 3) älä tee jalkapallosta ylivaikeaa miettimällä liian vaikeita asioita, ja
4) iloitse jokaisesta maalista lasten kanssa, ja kannusta lapsia maalintekoon.

Olihan siellä harkkakeskuksessa olosuhteet ihan kunnossa, hieno paikka. Mutta ei siellä mitään taikatemppuja tehdä.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

two × three =