paiva4-2

Päivä 4: klassikosta klassikkoon

Päivä 4 oli pelien päivä. Seurasimme 4 varsin erilaista peliä: 06-ikäluokan pienten kaupunkien välienselvittelyn, 04-ikäluokan Tarragonan alueen paikallistaistelun, B-junioreiden aluesarjan ratkaisevan välienselvittelyn sekä El Clasicon. Viimeiseen emme valitettavasti lippuja saaneet, mutta Barca-Madrid-tason pelit eivät ihan se pääasiallinen tavoite reissullamme ollut.

Aikaisin aamulla lähdimme varsin kiireisellä aikataululla seuraamaan Tarragonan alueen pienten kyläjoukkueiden, Vila Secan ja Pallaressoksen välistän E10-vuotiaiden matsia. Ehdimme paikalle juuri ajoissa, kiitos erikoisrallikuskimme Carlosin.

Itse pelissä ensimmäisenä huomion kiinnitti kentän koko – peli pelattiin varsin leveän tekonurmikentän sivurajalta sivurajalle ulottuvalla kentällä. Lasten pelialue oli toki kavennettu ainakin 10 metriä kenttäpuolikkaasta, mutta dimensiot pelikentällä olivat luokkaa 68×40 metriä. Iso kenttä 10-vuotiaiden 7vs7-peliin.

Ottelussa jaot olivat hyvinkin epätasaiset, ja molemmat joukkueet tuntuivat hyväksyneen tämän tosiasian jo ennen peliä. Kotijoukkue Vila Seca ei lähtenyt prässäämään ollenkaan, vaan tyytyi ottamaan vastustajan vastaansa puolenkentän alapuolelta. Ilmeisesti tarkoitus oli yrittää iskeä vastaiskuista maaleja, mutta täysin ylivoimaista Pallaressoksen joukkuetta vastaan ei edes vastaiskujen yrityksiä saanut Vila Seca aikaan. Vertailu Barcan akatemiajoukkueeseen on vaikeaa, koska näimme Barcalta harjoitukset, näiltä joukkueilta pelin. Tasoero joka tapauksessa eilen nähtyihin harjoituksiin oli iso. Mikä nyt tottakai on itsestäänselvää, maailman parhaan junioriakatemian ja kyläjoukkueen välillä usein tuppaa tasoaeroa olemaan.

Tasoerot olivat suuria, mutta Suomesta tuttua ”5 maalin erolla ylimääräinen pelaaja kentälle”-systeemiä ei ollut käytössä. Lopputulos oli luokkaa 8-1, ja silmiinpistävä ero oli tunne, jota löytyi jo tässä ikäluokassa katsomossa runsain määrin. Siinä missä Suomessa energia usein on negatiivista energiaa (”nuija!”), iloitsivat molempien joukkueiden vanhemmat oman joukkueen maaleista erittäin äänekkäästi. Ja lapset varmasti rakastivat vanhempien äänekästä kannustusta. Häviävästä joukkueesta varmasti tuntui pahalta, mutta ainoasta maalista jaksettiin tuossakin leirissä iloita.

Muutama pelaaja erottui Pallaressoksen joukkueesta edukseen, varsinkin laitahyökkääjä Marc, ja nimettömiksi jääneet keskikenttäpelaaja ja toppari. Silmiinpistävää oli 10-vuotiaiden lasten kyky tehdä pallon kanssa hyviä päätöksiä, ja hakea kärsivällisesti maalipaikkaa pelivälinettä hallitsemalla. Vaikka kyseessä oli ”kyläjoukkueiden” kohtaaminen, omasivat lapset ihan hyvät perustaidot syöttämisen, kuljetusten, laukausten ja osin myös harhautusten osalta.

Pakko antaa erikoiskiitos myös aivan huikealle aamupalalle: halpa kahvi ja lihaisa bocadillo maistuivat.

Seuraavaksi tie vei Gimnástic de Tarragonan stadionin vieressä olevalle tekonurmikentälle, missä alueen hegemoniaottelussa Nastic sai vastaansa Reus academian 04-ikäluokassa (D12). Kyseessä on Espanjan tasolla ehkä kolmannen taitotason kohtaaminen ikäluokassa, jossa paikallisista joukkueista löytyy vielä helmiä, joilla voisi olla mahdollisuuksia suurten kaupunkien (Barcelona, Madrid) akatemioihin. Nasticin porukassa oli yksi isokokoinen hyökkääjä, jonka huhuttiin omaavan mahdollisuuksia Barcan akatemiaan, ainakin näin katsomojuttujen perusteella.

Pelissä ehdottomasti kaikkein suurimman vaikutuksen teki katsomo. Meininki molemmissa leireissä joukkueiden maalien jälkeen oli huikeata: Nasticin kannattajan lauloivat Gimnastic de Tarragonan kannatuslaulua paineilmatorvien säestyksellä, eivätkä Reus Academian vanhemmat ja kannattajat paljoa huonommiksi jääneet. Aivan huikeaa settiä. Ilmassa oli myös suuren urheilujuhlan tuntua pelaajien saapuessa pelin jälkeen kiittämään kannustajia taputtamalla, ja koko katsomo taputti takaisin. Tätä voisi kutsua futiskulttuuriksi.

FC Vila Secan hulppea kotistadion
FC Vila Secan hulppea kotistadion

Itse pelissä oli mukana selkeästi kaksi erilaisen filosofian joukkuetta. Reus yritti hallita peliä lyhytsyöttöpelillä, mutta oli valitettavasti huomattavasti vahvempaa joukkuetta vastassa. Nasticin pelityyli oli huomattavasti suoraviivaisempi, ja joukkueen pelaajien väliset etäisyydet kasvoivat varsinkin puolustuslinjan ja laitapelaajien välillä suuriksi. Pitkää laitaan ja palloa maalille, noin erittäin karrikoiden – paitsi että laitapelaajat tekivät pallon kanssa varsin älykkäitä ratkaisuja eikä brittityylisiä kukkupalloja nähty. Suoraviivaisemman pelin ja roiskimisen välillä on suuri ero.

Muutama pelaaja Nasticin selkeästi vahvemmasta porukasta erottui selvästi. Molemmat joukkueet toki olivat varsin herkässä iässä – 12-vuotiaana osalla pituuskasvu oli jo lähtenyt käyntiin, ja fyysiset kokoerot olivat todella suuria. Isoimmat vaikutukset tekivät suurikokoinen, mutta varsin taitava kärkipelaaja, pienikokoinen erittäin hyvän pelikäsityksen omaava keskikenttäpelaaja, ja aivan suvereeni laitapelaaja. Muuten pelaajien taso oli varsin tasainen. Valmentaja osoitti ihan hyvää pelisilmää pistäessään tilanteessa 5-1 kentälle kakkoskorin pelaajia, jolloin peli tasoittui selvästi. Vastustajan kavennettua peliä parilla maalilla pelitilanne normalisoitiin ottamalla kentälle jälkkeen pari kovemman kaliiberin pelimiestä. Mieleen muistuivat sanat Cornellan akatemista: ”But anyway we have to win these games.”.

Seuraavaksi kiirehdimme Reus Academian peliin Barcelonan läheltä olevaa joukkuetta vastaan. Valitettavasti kieli- ja havainnointitaitoni teki tässä vaiheessa tenän, joten en tiedä ketä vastaan peli pelattiin. Reus oli joka tapauksessa pakkovoiton edessä, joukkue tarvitsi ottelusta voiton päästäkseen sarjan jatkopeleihin, joten kyseessä oli ehdottomasti Match of the season. Tämä näkyi junnujen pelirohkeudessa ensimmäisellä jaksolla. Reus ei uskaltanut hallita peliä, vaan tyytyi tekemään pallon kanssa hätäisiä ratkaisuja, ja peli meni roiskimiseksi. Lisäksi avausjakson lopussa joukkueelta loukkaantui kärkipelaaja ja keskikentän pohja, joten hyvältä ei näyttänyt. Ensimmäinen jakso päättyi tulokseen 1-1.

Olisi ollut mukavaa olla kärpäsenä katossa joukkueen pukukopissa puoliajalla, sillä toisella jaksolla kentälle asteli selkeästi rohkeammin pelaava kotijoukkue. Vierailija tyytyi edelleen puolustamaan, eivätkä vastahyökkäyksetkään hirveän vaarallisilta tuntuneet. Reus saikin tehtyä 2-1-johtomaalin n. 60 minuutin kohdalla, ja katsomossa jo luultiin pelin ratkenneen. Reus kuitenkin tupeksi johtonsa lähes välittömästi maalin jälkeen: vierailijajoukkue sai riiston jälkeen varsin vaisun vastahyökkäyksen päätteeksi roiskaistua pallon puolestakentästä kohti Reusin rankkarialuetta, jossa toppari ja maalivahti molemmat yrittivät mennä samaan kukkupalloon, lanaten toisensa. Pallo vieri kohti varsin hölmistyneen näköistä vierailijan laitahyökkääjää, joka sijoitti pelivälineen kylmän viileästi tyhjään maaliin.

Pelin taso oli huomattavasti heikompi kuin mitä joukkueelta ensimmäisenä päivää näkemämme treenin perusteella olisi voinut päätellä. Reusin joukkueesta ilmeisesti puuttui muutama avainpelaaja, ja luultavasti pelin tärkeys näkyi hermostuneina suorituksina ja pallon roiskimisena. Myös pelaajien teknisissä ominaisuuksissa selkeästi oli vielä paljon tehtävää, vaikka kyseessä olivat b-junnujoukkueet.

Illalla seurasimme toki El Clasicon, jossa tiistaille säästelevä FC Barcelona joutui taipumaan nöyryyttävästi kotonaan Real Madridille. Katalonialaiset ystävämme saivat runsaasti varsin rienaavia viestejä jossa sälleille ehdotettiin Real Madridin pelipaitoihin vaihtamista, mutta yllättävän hyvähenkisesti tyypit kuittailun ottivat. 300 eurolla olisimme liput peliin saaneet, ja olisihan tuo tietyssä mielessä ollut ihan hieno kokemus, mutta rajansa kaikella. Peli itsessään ei varmasti noussut klassikkojen klassikoksi molempien joukkueiden pelatessa käsijarru päällä tulevien tsämppäripelien takia.

Seuraavana päivänä luvassa on sitten ainakin Secunda A-divisioonan kärkipään ottelu Gimnastic de Tarragona – Cordoba. Nasticille on tarjolla jopa suora nousu La Ligaan, ja Cordobakin köllöttää karsijan paikalla, joten jännä matsi on tarjolla. Ei tarvitse kummankaan säästellä tiistain mestarien liigan peliin.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fourteen − 7 =