Päivä 5: taistelu La Liga-paikasta

Viimeisen päivän futisanti oli muihin päiviin verrattuna kevyt, ohjelmassa oli ainoastaan Espanjan toisen sarjatason kärkipään kamppailu Gimnàstic de Tarragona – Cordóba. Nastic oli ennen ottelua sarjassa kolmantena ja Cordóba kuudentena. La Ligaan nousee kauden päätteeksi suoraan kaksi parasta, ja neljä seuraavaa karsii nousupaikoista. Panokset kauden loppupuolen otteluun olivat siis kovat.

Tämä näkyi jo stadionille pyrkiessämme liikennejärjestelyissä. Fennosskandinavialainen mieli ei pysty sisäistämään sitä härdellin määrää, mikä syntyy yli kymmenentuhannen katalaanin pakkautuessa huonojen liikenneyhteyksien päässä sijaitsevalle stadionille, jossa autopaikkoja on ehkä parillesadalle autolle. Jätimme vuokra-automme rotkon reunalle lähelle stadionia, ja henkemme kaupalla skorpioneja ja myrkkykäärmeitä väistellen etsiydyimme stadionille.

Stadion itsessään oli ihan sympaattinen noin 14000 hengen stadion, jonka ylin osa oli jostakin syystä suljettu. Tarkka yleisömäärä pelissä oli muistaakseni 10227, ja tunnelma oli kyllä huikea.

Pelin henki oli selvä: Nastic halusi voittaa, Cordóba puolusti syvältä ja iski vastaan. Ottelu sai loppupelin kannalta oivan käänteen heti alussa, kun Nasticin puolustajan virheen seurauksena pallo vietiin pilkulle heti viiden minuutin kohdalla, ja Cordóba otti johdon. Nasticin oli pakko pistää painetta hyökkäykseen, mikä taas avasi Cordóballe paikkoja iskeä vastaan.

Nastic pelasi 4-4-2:sta siten, että molemmat keskikentän laitapelaajat kavensivat keskelle, ja molemmat laitapakit täyttivät nousuillaan syntyneen tilan. Tämä myös tarkoitti sitä, että kahden keskikentän pohjan tuli pelata puolustuspeliä kurinalaisesti, ja että muoto oli ajoittain varsin haavoittuva laitojen kautta tapahtuville vastaiskuille.

18 minuutin kohdalla Nastic tasoitti pelin, ja tasoitusmaalin jälkeen hetken ajan tunteet kuumenivat, ja otteetkin ajoittain kovenivat törkeän rajamaille. Ehkä stereotypioiden vastaisesti kuolevia joutsenia ja turhaa kieriskelyä ei juuri nähty.

40. peliminuutin jälkeen alkoi tapahtua. Ensin Nastic osoitti haavoittuvuutensa, kun Cordoba meni 2-1-johtoon kärkipelaaja Andonen viimeisteltyä laidalta tulleen keskityspallon. Seuraavasta hyökkäyksestä Nastic tasoitti komealla kolmiopelin jälkeisellä murtautumisella. Puolestaan tästä seuraavasta hyökkäyksestä Cordoba siirtyi jälleen 2-3-johtoon. Valmentaja varmasti molemmilla puolilla silitteli varsinkin keskikenttäpelaajia hereilläolosta.

Tauolla pelin henki hieman muuttui. Ensimmäisellä jaksolla nähtyä tulisieluista taistelua ja pieniä nokkapokkia ei enää nähty, ja ensimmäinen vartti oli huomattavasti rauhallisempaa pelailua tutulla kaavalla, Nasticin yrittäessä murtaa Cordóban puolustusta välillä linjojen välisillä syöttökomboilla, välillä laitapakkien nousujen kautta.

Tasoitusmaali 3-3:een nähtiin aivan huikealla yksilösuorituksella. Nasticin pelaaja Palanca tykitti korkeana 16 metrin alueen takakulmalle annetun kulmapotkun suoraan volleystä aivan alanurkkaan. Ja jo vain piisasi ääntä Nasticin stadionilla!

Gimnastico! Fantastico!
Gimnastico! Fantastico!

Ja toki tämän jälkeen Cordoba karkasi jo neljättä kertaa johtoon. Kohtuullisen usein neljä tehtyä vierasmaalia riittää pelin voittoon, mutta ei – Nastic sai vielä muutama minuutti ennen loppua pelattu jälleen syöttökombinaatiolla kärkipelaajan puolustuslinjan taakse, ja Cordoban laitapuolustaja joutui rikkomaan Nasticlaista takaapäin rangaistusalueella. Punikki, rankkari, ja ottelun loppulukemiksi 4-4.

Peli oli todella kovatasoinen hyökkäyksen osalta, mutta puolustuksessa molemmat joukkueet olisivat voineet petrata. Osa maaleista oli kyllä niin huikeasti rakenneltuja, että ehkä kuitenkin maali-iloittelu oli enemmän hyökkäyksen hyvyyttä kuin puolustuksen surkeutta. En usko että yksikään Veikkausliigajoukkue olisi pysynyt kummankaan joukkueen kyydissä mukana, sen verran taitavia yksilöitä ja sujuvaa joukkuepeliä varsinkin kotijoukkue Gimnàstic esitti. Verrokkina Suomessa kevätkaudella nähty muutama Liigacupin peli.

Espanjan reissu alkaa olla loppusiivousta vaille valmis. Pitääpä katsoa vielä jos huomenna jaksaisi lentokoneessa naputella loppukaneetit ja tuliaispuheet.

Please follow and like us: